Valmisteluryhmien puheenjohtajisto piti ensimmäisen kokouksensa

with Ei kommentteja

Satakunnan maakuntauudistuksen valmisteluryhmien puheenjohtajisto piti ensimmäisen yhteisen kokouksensa eilen 9.1.2018. Ensimmäisessä kokouksessa ajankohtaisasioita käsiteltiin alustusten ja työpajojen kautta ja laadittiin suunnitelmia yhteistyön kehittämiseksi.

Ajankohtaisina teemoina kokouksessa käsiteltiin ICT:n, turvallisuuden ja varautumisen sekä viestinnän teemoja. ICT:n osalta puheenjohtajisto keskusteli alustavasti siitä, millainen rooli prosessikuvauksilla on tulevan Satakunnan maakunnan kokonaisarkkitehtuurissa. Valmisteluryhmät ottavat käyttöönsä QPR:n arkkitehtuuripankin eri prosessien kuvaamiseen Vaten päätöksen mukaisesti. Turvallisuuden ja varautumisen osalta keskeistä on tunnistaa kaikki rajapinnat ja toimijat. Keskustelua käytiin mm. siitä, että tulevien kilpailutusten tulee huomioida turvallisuuden ja varautumisen näkökulma ja sen asettamat vaatimukset. Maakuntien välistä yhteistyötä pidettiin tärkeänä. Lisäksi puheenjohtajisto laati alustavaa viestintäsuunnitelmaa keväälle 2018. Valmisteluryhmät tekevät maakuntauudistuksen viestinnän kanssa tiivistä yhteistyötä ja viestivät aktiivisesti niin kuntalaisten, henkilöstön, poliittisten tahojen, päättäjien kuin mediankin kanssa.

Kokouksessa käsiteltiin ajankohtaiset lainsäädäntöön, kiinteistöihin, henkilöstöön ja talouteen liittyvät asiat. Maakunnan valmistelutyötä edistetään näiden teemojen osalta mm. kartoittamalla olemassa olevia sopimuksia, tekemällä kiinteistökatselmuksia yhteistyössä Maakuntien Tilakeskus Oy:n kanssa sekä käynnistämällä maakunnan talouden simulointiprosessi. Henkilöstöasioissa ajankohtaista on 16.1. julkaistava uusi henkilöstön uutiskirje, keväällä julkaistavat muutoksen tuen videot sekä henkilöstön siirtoa tukevan järjestelmän suunnittelu yhteistyössä KuntaPron kanssa.

Maakunnan elinvoimaan, sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä tulevan maakunnan konsernirakenteeseen liittyviä ryhmiä on yhteensä 29. Valmisteluryhmien rooli muutostyöskentelyssä on keskeinen, sillä niiden avulla pidetään yllä esivalmisteluvaiheessa aloitettua kehittämistyötä, luodaan verkostoja ja sitoutetaan eri tahoja maakuntauudistukseen.