Muutosjohtamisesta ja viestinnästä – kaikkeen tärkeään on aikaa

with Ei kommentteja

Sote- ja maakuntauudistukseen liittyvissä valtakunnallisissa tapaamisissa käsitellään muutosta laajasti, ja tiistaina 9.5.2017 muutosjohtajien ja viestintävastaavien viestintävalmennuksen aiheena olivat maakunnan identiteetti, muutoksen johtaminen ja rahoitus.

KTT, muutosvalmennusohjelman johtaja Tuula-Riitta Markkanen alusti identiteetistä ja nosti keskiöön sen, että vahva identiteetti toimii päätöksiä ohjaavana ja siten luo ennustettavaa toimintaa. Tällöin maakunnan asukkaat ja asiakkaat voivat luottaa siihen, että toiminnalla on selkeä linja. Identiteetti muotoutuu pitkän ajan kuluessa ja perustuu tosiasioihin; parhaimmillaan se näkyy ja tuntuu ihmisten arjessa positiivisina asioina. Muodostuva julkikuva, imago, on seurausta teoista, joiden taustalla ovat asiakkaan saama arvo toiminnasta, se miten toimintaa toteutetaan, luottamukseen perustuva ilmapiiri sekä tavoitteellinen, tulevaisuuden suunta. Kommenttipuheenvuorossaan Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Hanna Tainio nosti Satakunnan yhdeksi esimerkiksi maakunnista, joilla on vahva identiteetti.

– Muodostuvan Satakunnan maakuntaorganisaation imagokaan ei synny keksimällä, vaan se perustuu pitkäjänteiseen, tavoitteelliseen toimintaan. Siihen, että teemme ja toteutamme palvelut asukkaita ja maakuntaa hyödyttävällä tavalla. Strategiassa tullaan määrittelemään, miten tämän tavoitamme, ja näiden pohjalta alkaa muodostua maine ja brändi näiden tekojen ympärillä. Yhteisen ymmärryksen luominen on tärkeää; on tärkeää tehdä jatkuvaa työtä tämän eteen, sanoi Satasoten muutosjohtaja Terttu Nordman.

Muutosta johdetaan omalla esimerkillä, oli KTT, MBA, johtajuusviestinnän asiantuntija Jukka Saksin teema. Johtajan rooli on toimia eturintamassa, ja avainasioita on ottaa rooli oman vastuualueen mediana ja tähdätä laajaan dialogiin.

– Kaikkeen tärkeään on aikaa. Tunnista hyödyt ja oma tapasi viestiä somessa, tiivisti Saksi viestiään.

Saksi korosti myös laajaa osallistamista koko organisaatiossa: viestinnän jalkauttaminen mahdollistaa yhteisöllisyyden luomisen työn tekemiseen ja nopean reagoinnin. Taustalla voi olla useita pohdintoja, esimerkiksi ajankäyttö, mitä kertoa, miten ja kenelle, minkä välineen valitsen, mikä on roolini viestinnässä? Tukea näiden taklaamiseen löytyy ammattiviestijöiltä. Tärkeintä on itse kullekin ottaa se ensimmäinen askel: ensimmäinen julkinen puheenvuoro, ensimmäinen twiitti, ensimmäinen oman tietämyksen esille nosto blogissa. Ei ole yhtä oikeaa tapaa viestiä, vaan persoonan nimenomaan kuuluu näkyä työyhteyksissäkin. Koska kaikelle tärkeälle löytyy aina aikaa, on hyvä pohtia, mistä itse voisi löytää aikaa tehdä työ vuorovaikutteisemmaksi ja avoimemmaksi viestinnän keinoin.

– Johtajuus on muutoksessa, ja se vaikuttaa johtajuusviestintään. Verkostojen johtaminen, mediallistuminen ja sosiaalinen media samoin kuin yleinen työn tekemisen murros vaativat erilaista toimintatapaa kuin aiemmin. Ytimessä on oma johtamisfilosofia, mitä tehdään ja miten, miten autetaan kaikkia muutoksen onnistumisessa.  Valta ei välttämättä enää aina ole muodollista, vaan sitä muodostuu myös muilla tavoin, kommentoi maakuntauudistuksen projektipäällikkö, aluekehitysjohtaja Timo Vesiluoma.

Maakuntien talouden simulointimallia esitteli finanssineuvos Teemu Eriksson. Jo ennen kuin maakuntien toiminta 1.1.2019 alkaa, ja rahoitusneuvotteluita aletaan käydä maakuntien ja ministeriöiden välillä, toimintaa hahmotellaan ja suunnitellaan ennakointimallilla. Erikssonin mukaan hänen valmentajakokemuksensa mukaan ei ole hyvä, jos treeneissä ja kisoissa käyvät eri henkilöt.

– Saimme nyt täsmennettyjä esityksiä budjetin toteuttamisesta, se oli hyvä, ja jatkamme tästä. Satakunnan kannalta on hyvä, että edustajamme Tuomas Hatanpää Porin kaupungilta on mukana tässä simulointiryhmässä, sanoi maakuntauudistuksen projektipäällikkö, hallintojohtaja Jukka Mäkilä.