Satakuntaliiton lausunto itsehallintouudistukseen (9.2.2016)

with Ei kommentteja

Ministeriöön lähtenyt lausunto on kokonaisuudessaan tässä linkissä.

Satakunnan maakunta on sopivan kokoinen ja myös yhdyskunta- ja elinkeinorakenteensa ansiosta kantokyvyltään riittävä (esim. alue BKT:n taso) tuottamaan väestön tarvitsemat palvelut kattavasti ja tehokkaasti. Maakunta myös säilyy nykyennusteiden mukaan myös pitkälle tulevaisuuteen maamme seitsemänneksi suurimpana.  Satakunnan aluetalous on kohtalaisen hyvässä iskussa, sillä Satakunnan henkeä kohden laskettu bruttokansantuote on tällä hetkellä maakuntien kuudenneksi suurin.  Alueen vienti on viidenneksi korkein maakunnista ja BKT:hen suhteutettuna noin puolitoistakertainen maan keskitasoon verrattuna.

Maakunnan teollisuuden vienti on kehittynyt valtakunnan keskimääräistä suotuisammin viime vuosina etenkin teknologiateollisuudessa. Siten maallemme elintärkeässä ulkomaankaupassa Satakunnan asema on selvästi asukaslukuaan merkittävämpi. Tämä on osaksi seurausta vahvasta (teollisuuden osuus BKT:stä maan toiseksi korkein) ja monipuolisesta teollisesta rakenteesta, joka on kestänyt suhteellisen hyvin viimeaikaisia suhdannevaihteluita. Satakunnan osuus maamme BKT:sta onkin kasvanut menneinä vuosina. Teollisuustyöpaikkojen väheneminenkin on ollut maamme pienimpiä.

Paras tae palveluiden tehokkaalle järjestämiselle on päätöksenteon säilyttäminen lähellä, omassa maakunnassa. Maakuntiin perustuva aluejako antaa parhaimman ja varmimman lähtökohdan aluehallinnon uudistukselle. Maakunnat muodostuvat identiteetiltään yhtenäisistä toiminnallis-taloudellisista alueista, joiden asukkaat ovat tottuneet hoitamaan asioitaan yhdessä. Nykyiset maakuntien liitot ovat sopivia organisaatioita ottamaan alueellisesti vastuuta uuden järjestelmän rakentamisesta.

Ratkaisu on Satakunnan näkökulmasta hyvä. Se mahdollistaa toimivan erikoissairaanhoidon ja perustason sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen myös jatkossa. Lähtökohtana tulee olla, että Satakunta on yksi 15 sote-alueesta. Päivystävän keskussairaalan nopea saavutettavuus koko maakunnasta on hyvä. Noin 100 000 satakuntalaista asuu 20 kilometrin ajomatkan säteellä maakunnan keskussairaalasta. Keskimääräinen ajoetäisyys maanteitä pitkin Satakunnan keskussairaalaan on noin 31 kilometriä.

Satakunnan väkiluku pysyy melko vakaana vuoteen 2040 asti Tilastokeskuksen tuoreimman, vuoden 2015 syksyllä julkaistun ennusteen mukaan. Väkiluku laskee vain vähän, nelisen prosenttia. Maakunta myös säilyy koko ajanjakson maamme seitsemänneksi suurimpana. Väestöllisen huoltosuhteen heikkeneminen pysähtyy ennusteajanjakson loppupuolella, jolloin myös Satakunnan suhteellinen asema muihin maakuntiin verrattuna kohenee selvästi. Tällä hetkellä väestöllinen huoltosuhde on neljänneksi heikoin maakunnista, mutta kohoaa jo runsaan kymmenen vuoden kuluttua keskitason tuntumaan pysyen siinä ainakin vuoteen 2040 asti. Taloudellinen huoltosuhde on sen sijaan jo tällä hetkellä maakuntien keskitasoa parempi mm. olosuhteisiin nähden myönteisen työllisyyskehityksen seurauksena. Kuntatalouden tunnusluvut ovat myös suurelta osin kunnossa, eli ne ovat valtaosin maakuntien keskitasoa parempia. Asukasta kohden laskettu lainakanta on matalin maakunnistamme. Yleinen palvelujen saavutettavuus ja kattavuus ovat lisäksi hyvät osin selvästi koko maan keskiarvoa suuremman väestötiheyden ja kuntien välisten suhteellisen lyhyiden etäisyyksien ansiosta. Myös pendelöinti tapahtuu valtaosin maakunnan sisällä, koska satakuntalaisista työllisistä 93 % työskentelee maakunnassa.

Jotta maakuntahallinnolla voidaan saavuttaa aluehallinnon keventämisen, yksinkertaistamisen ja byrokratian vähentämisen tavoitteet, tehtäväkenttä tulee määritellä niin, että olemassa olevat kuntayhtymäpohjaiset rakenteet ja valtion aluehallinnon kehittämistehtävät ohjataan laajasti itsehallintoalueille huomioiden asiakaslähtöinen lähestymistapa. Itsehallintoalueet voivat sopia tehtävien hoitamisesta tarkoituksenmukaisissa kokonaisuuksissa yhteistyössä. Joustava palvelujen järjestäminen ja yhteistyö maakunnassa edellyttää ainakin rajoitetun yleisen toimialan sallimista myös maakuntahallinnolle.

Itsehallintoalueiden hallintomallin tulee perustua pitkälti kunnallishallinnossa hyväksi koettuihin demokraattisiin toimintatapoihin.  Demokraattiset toimintatavat eivät lisää byrokratiaa, vaan tuovat aidon kansanvallan myös itsehallintoalueiden toimintaan. Samalla estetään ”putkiohjaus” ministeriöistä ja mm. muutoksenhaku muille toimielimille ja viranhaltijoille delegoiduista päätöksistä on yhdenmukainen kunnallisen päätöksenteon kanssa.

Rahoituskysymys on ratkaisevassa asemassa itsehallintouudistuksen onnistuneessa toteuttamisessa. Maan eri osien kehityserot (mm. väestörakenne, etäisyydet, sairastavuus ja palveluntarve) on huomioitava valtion rahoitusjärjestelmän puolella toimivan tulon-tasausjärjestelmän avulla, joka ei kuitenkaan poista kannustetta palveluiden tehokkaalle tuotannolle. Rahoitusratkaisu ei saa vaarantaa tai vesittää itsehallinnon demokraattista pohjaa ja sen on myös palkittava tehokkuudesta ja tuottavuudesta. Itsehallinnon perusta muodostuu siitä, että alueilla on oltava mahdollisuus päättää tulojen ja menojen rakenteesta itsenäisesti. Päätavoite läpi uudistuksen on oltava hallinnon yksinkertaistaminen ja asioiden taloudellinen hoito unohtamatta asiakasnäkökulmaa. Rahoitusratkaisumallilla ei saa vaarantaa tai vesittää itsehallinnon demokraattista pohjaa tai itsehallintoalueiden toimintamahdollisuuksia.