Maaseutupalveluiden sidosryhmät koolla – missä mennään maakuntauudistuksen suhteen?

with Ei kommentteja

Maakuntauudistuksen valmistelutyöryhmä Maaseutupalvelut kutsui sidosryhmät koolle Satakunnan ELY-keskukseen perjantaina 25.11. kuulemaan tilannekatsauksen maakunta- ja soteuudistuksesta. Maaseutupalvelut on yksi maakuntauudistuksen kuudesta valmisteluryhmästä*. Tilaisuudessa luotiin katsaus siihen, mitä maakuntauudistus tarkoittaa ja missä sen suhteen Satakunnassa mennään nyt. Tilannekatsauksen lisäksi kerättiin sidosryhmien edustajilta toiveita, ideoita, huolia, näkemyksiä ja kysymyksiä maakuntauudistukseen liittyen.

Maakuntauudistus on historiallisen laaja toimenpide, jossa ollaan luomassa uusia itsehallintoalueita, maakuntia. 1.1.2019 toimintansa aloittavat maakunnat ovat kokonaan uusi itsehallinnollinen taso kuntien ja valtion välissä. Maakunnille siirtyy tehtäviä maakuntien liitoista, ELY-keskuksista, TE-toimistoista, aluehallintovirastoista ja kunnista.

– Tässä on kysymys siitä, että kunnan, maakunnan ja valtion työnjako mietitään uudelleen, Satakunnan maaseutuyksikön päällikkö ja Maaseutupalvelut-työryhmän puheenjohtaja Pekka Antila tiivisti.

Merkittävin asia niin euroissa kuin henkilömäärillä mitattuna maakuntauudistuksessa on sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtyminen kunnilta maakunnille. Maakunnat vastaavat 2019 alkaen myös mm. pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta sekä alueiden käytön ohjauksesta ja suunnittelusta. Maakunnalle siirtyy uudistuksen myötä noin 35 organisaatiota, joista reilu 20 liittyy sosiaali- ja terveydenhuoltoon.

– Henkilötyövuosissa tämä on noin 10 750. Puhutaan siis merkittävästä joukosta, jota tämä koskee, Antila painotti.

Maakunta- ja soteuudistusta valmistellaan toistaiseksi eriytetysti. Maakuntauudistuksen esivalmistelu käynnistyi syyskuussa 2016. Valtakunnallisesti esivalmistelu jatkuu heinäkuuhun 2017 saakka. Tämän jälkeen maakunnissa aloittavat väliaikaiset valmisteluelimet, jotka koostuvat käytännössä eri organisaatioiden virkamiehistä. Valmisteluelimien myötä maakunta- ja soteuudistusten valmistelutyö yhdistyy. Alkuvuodesta 2018 pidetään ensimmäiset maakuntavaalit presidentinvaalien yhteydessä. Maakuntavaltuustoihin valitaan 59–99 edustajaa, maakunnan koosta riippuen. Satakunnan maakuntauudistuksen valmistelussa ovat mukana muun muassa Satakuntaliitto, Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskukset, Satakunnan TE-toimisto, Satakunnan pelastuslaitos, Satakunnan kunnat sekä Aluehallintovirasto AVI.

Maaseutupalvelut selvittää nykytilaa ja sidosryhmien toiveita

Maakuntauudistuksessa maakunnille siirtyvät myös maatalousasiat, maaseudun kehittäminen ja lomituspalvelut. Tarkoitus on, että vuoden 2019 alussa ELY-keskuksen, YTA-alueiden sekä lomituspalveluiden nykyiset tehtävät hoidetaan yhdestä virastosta maakunnasta käsin. Tehtävien organisointi on aidosti auki ja sen valmistelu aloitetaan vasta ensi vuoden aikana. Ympäristöterveydenhuollon tehtävistä osa liittyy läheisesti maaseutupalveluihin, mutta siihen liittyvä valmistelu tehdään Satasote-valmistelun yhteydessä.

– ELY:stä siirtyvät kaikki palvelut maakunnalle, kuten maatilarahoitus ja investoinnit. Leader-ryhmät jatkavat edelleen itsenäisinä toimijoina, kytkeytyvät maakuntauudistukseen vain ELY:n kautta, Antila sanoi.

Maaseutuhallinnon YTA:ta ja ELY-keskusta koskettaa maksajavirastosopimus, jonka vaatimus tulee EU:lta. Satakunnassa tällä hetkellä toimivien Honkajoen ja Vehmaan lomituspalveluyksiköiden Satakunnan alueen tehtävien järjestämisestä vastaa jatkossa maakunta.

–Tässä on yhteensovittamista. Palvelukokonaisuutta on mietittävä, Antila sanoi.

Maaseutupalvelut työryhmän tehtävänä on tehdä nykytilan selvitys ja raportoida maakuntahallinnolle siirtyvistä tehtävistä, tehtävien organisoinnista, keskeisistä toimintaprosesseista, käytössä olevista henkilöstöresursseista ja määrärahoista sekä yhteistyösuhteista. Lisäksi työryhmä tuottaa selvityksen asiakkaiden ja sidosryhmien odotuksista niin maakuntauudistuksen kuin sen valmistelunkin suhteen. Tavoite on luoda muutosvisio tavoitetilasta, eli millaista maakuntaa ollaan muodostamassa? Antila esitteli myös Maaseutuviraston listaamia maakuntauudistuksen mukanaan tuomia etuja. Näitä ovat mm. henkilöresurssien joustavampi käyttö, parhaan osaamisen saaminen yhteen organisaatioon sekä viljelijätukien ja maaseudunkehittämisen tiiviimpi yhteistyö.

MTK ja ProAgria: vaikutuksia maaseudun kannalta selvitettävä

Sidosryhmätilaisuudessa oli kaksi ennalta valmisteltua puheenvuoroa, jotka pitivät MTK-Satakunnan vt. toiminnanjohtaja Elina Liinaharja sekä ProAgria Länsi-Suomen toimitusjohtaja Timo Junnila. Liinaharja totesi, että tuleva maakunnan tehtäväkokonaisuus vaikuttaa hyvältä.

– Tässä saadaan synergiaetua. Sote on kuitenkin valtava paketti, kaikki muukin on pystyttävä hoitamaan. Esimerkiksi se, mikä on Melan rooli lomituksessa, on vielä aivan auki.
Liinaharja painotti puheenvuorossaan, että erityisen tarkkaan valmistelussa tulisi huomioida maaseutuasioiden painoarvo.
– Ehkä tarvittaisiin oma lautakunta tai vastaava. Maaseudun elinkeinojen menestys vaatisi tätä, hän totesi.
– Maaseutunäkökulma otettava aluekehittämisessä. Jos puhutaan digipalveluista, turvatut yhteydet on saatava kaikkialle. Palveluiden ja raaka-ainehuollon on toimittava koko alueella – myös kriisitilanteissa.

Maakuntauudistuksen valmistelussa on huolettanut palveluiden siirtyminen isoihin keskuksiin. Liinaharja ehdotti etätyömahdollisuuksien turvaamista kylillä esimerkiksi erilaisilla ”yrityspalvelupisteillä”.
– Ei lähdettäisi seinistä, vaan tehtävistä, hän korosti. Hän toivoi, että maaseutuvaikutuksia eri toimenpiteissä voitaisiin arvioida etukäteen.
– Toivotaan, että toimintaan riittää rahaa. Raha tulee olemaan iso kysymys joka asiassa.

Timo Junnila toi puheenvuorossaan esille ProAgrian katsannon ohella myös viljelijä- ja metsänomistajanäkökulmaa.
– Porin ja Rauman kannalta hyvä uudistus. Tämä varmistaa, että Satakunta pysyy maakuntana. Mietitään kuitenkin esimerkiksi Huhtamon tai Kodiksamin kannalta. Ovatko palvelut hetken päästä vain Porissa tai sähköisesti saatavilla? Junnila kysyi. Hän pohti erityisesti viljelijätukihakua, joka kohta on täysin sähköinen.
– Missä ovat tukihenkilöt? Etäisyys kasvaa fyysisesti, mutta myös henkisesti. Byrokratia on viety niin pitkälle, että tukineuvojatkin häviävät. Vahinkoja sattuu yhä enemmän ja riskit tukihaussa kasvavat. Junnila pohti myös investointitukia.
– Kuka päättää jatkossa, millaisia asioita tuetaan. Kuka priorisoi, kun rahat on niukassa?

Junnila korosti, että pitäisi etukäteen pohtia, miten uudistus vaikuttaa viljelijöihin, maaseudun asukkaisiin sekä maaseudun palveluihin. Hän oli Liinaharjan kanssa samoilla linjoilla etätyömahdollisuuksien turvaamisessa.
– Kaupungeissakin on toimistohotelleja, samaa voitaisiin viedä maaseudulle. Osa työstä voidaan varmasti tehdä etänä kotoa käsin, mutta yhteisöllisyys tekemisessä on oltava myös maaseudulla. Maaseutu kiinnostaa ja maallemuutto kiinnostaa. Mahdollisuuksia työntekoon oltava jatkossakin.
Junnila mainitsi, että kalataloussektorin sekä metsätaloudenhallinnon järjestäminen ovat vielä auki.
– Ehkä meidän pitäisikin puhua maataloustoimialan sijaan biotaloustoimialasta, Junnila ehdotti.

Huoli lähipalveluista ja rahoituksesta

Puheenvuorot kirvoittivat keskustelua, niin kuin oli toivottukin. Tapio Nummi Suomen Metsäkeskuksesta nosti esille puun jalostajien toimintaedellytykset, tiestön ja kaavoituksen.
– Maaseudun elinkeinojen kehittämistä ei saisi liikaa hankaloittaa, Nummi sanoi ja muistutti, että Metsäkeskus on myös merkittävä hanketoteuttaja.

Marko Rajamäki Pohjois-Satakunnan kehittämiskeskuksesta puhui lähipalveluiden turvaamisesta ja eri tahojen yhteistyön merkityksestä.
– Nyt jo samoissa tiloissa kanssamme toimineet ProAgria ja Prizztech. Ollaan tehty ns. poikkitieteellistä kehittämistä, hän heitti.

Myös lomituspalveluiden turvaamisen tärkeyttä korostettiin. Tilaisuudessa kerättiin lopuksi ryhmittäin toiveita, ideoita, huolia, näkemyksiä ja kysymyksiä maakuntauudistukseen liittyen. Yhteinen huoli oli rahanjako eri toimijoiden kesken; jos maakunta saa ”yhden potin”, miten turvataan rahan riittävyys kaikille ja miten ja kenen puolesta priorisointi tapahtuu?
Myös huoli palveluiden kaikkoamisesta oli yhteinen. Lähipalveluiden turvaamista toimistohotellein, etätyöpistein ja pyörillä kulkevilla palveluyksiköillä ehdotettiin usean ryhmän toimesta. Pekka Antila totesi, että paljon on vielä auki. Organisaatiokaavioita on mahdotonta piirrellä.

– Tässä on vielä paljon päänvaivaa, aikataulu on melko kiireellinen.

Maaseutupalvelut-työryhmä järjestää vastaavan tilaisuuden keväällä.

* Muita valmisteluryhmiä ovat aluekehitys ja strateginen suunnittelu; elinkeino- ja työvoimapalvelut / kasvupalvelut; alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne; turvallisuus ja varautuminen sekä talous- ja henkilöstöhallinto, ICT, tilat ja sopimukset.

Seuraa etenemistä:
Perjantaina 25.11. avattiin myös Satakunnan maakuntauudistuksen verkkosivut: www.satakunta2019.fi Satakunta2019 -työtä voi seurata myös sosiaalisessa mediassa: www.facebook.com/satakunta2019 ja twitter.com/Satakunta2019

Lisää Satakunnan soteuudistuksen valmistelutyöstä www.satasote.fi

Teksti:
maaseutuohjelman tiedotushankkeen vetäjä Mimmi Virtanen