Maaseutupalvelut Satakunnan maakuntauudistuksessa

with Ei kommentteja

Sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä maakuntauudistuksen valmistelussa on kyse tehtävien, toimi- ja päätösvallan siirtämisestä itsehallinnollisille maakunnille, joita tulee valtakuntaan kahdeksantoista. Satakunta saa oman itsehallinnollisen maakuntansa. Sote-uudistus koskee noin 10 000 sosiaali- ja terveydenhuollossa toimivaa henkilöä ja 22 organisaatiota Satakunnassa.

Maakuntauudistuksessa nykyiset maakuntaliitot, ELY-keskukset, TE-toimistot ja mm. kuntien yhteistoiminta-alueet maataloushallinnossa lakkaavat ja tehtävät siirtyvät suurelta osin uusiin maakuntiin. Palo- ja pelastuslaitoksen tehtävät ovat myös mukana maakuntauudistuksen valmistelussa. Uudistus koskee näissä virastoissa Satakunnassa noin 750 henkilöä.

ELY-keskus ja TE-toimisto ovat keskeisiä toimijoita maakuntauudistuksen valmistelussa. Tässä vuoden viimeisessä uutiskirjeessä esittelemme uudelle maakunnalle ELY-keskuksista ja kunnista siirtyviä maaseutuhallinnon tehtäviä.

Satakunnassa on tekemisen meininki

Maakuntauudistuksen esivalmistelu käynnistettiin Satakunnassa toden teolla elokuussa ja sen jälkeen on edetty vauhdilla. Maakuntauudistuksesta valtakunnallisesti vastuussa oleva alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti onkin todennut, että Satakunnassa on löydetty selvästi tekemisen henki.

Maakuntauudistuksen ja sote-uudistuksen toimeenpano jakautuu neljään vaiheeseen: esivalmisteluvaihe 1.7.2017 saakka, maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikainen valmistelutoimielin 1.7.2017 – 1.3.2018, maakunnan käynnistymisvaihe 1.3.2018 – 31.12.2018 ja uuden maakunnan ensimmäinen varsinainen toimintakausi 1.1.2019 alkaen.

Maakuntauudistuksen esivalmistelutyötä Satakunnassa muissa kuin sote-tehtävissä tehdään kuudessa valmisteluryhmässä: 1. Aluekehitys ja strateginen suunnittelu, 2. Elinkeino- ja työvoimapalvelut/kasvupalvelut, 3. Maaseutupalvelut, 4. Alueiden käyttö, luonnonvarat ja liikenne, 5. Turvallisuus ja varautuminen sekä 6. Talous- ja henkilöstöhallinto, ICT, tilat ja sopimukset.

Lisäksi keskeinen rooli on muutosviestintätiimillä, joka tukee uudistuksen toteuttamista ajantasaisen muutosviestinnän avulla. Keskeinen tiedotuskanava on Satakunnan maakuntauudistuksen verkkosivu www.satakunta2019.fi.

Valmisteluryhmien tehtävänä on ennen kaikkea tuottaa maakuntauudistuksen väliaikaishallinnolle ja uuden maakunnan päättäjille tietoa kyseiseen organisaatioon liittyvien Satakuntaliiton, ELY-keskuksen, TE-toimiston, kuntien maaseutuhallinnon YTA alueiden ja lomituspalveluyksiköiden tehtävistä, resursseista, henkilöstöstä, tietojärjestelmistä, asiakasmääristä jne. Valmisteluryhmille on annettu tehtäväksi laatia yhdessä sote-muutosorganisaation kanssa muutosvisio maakuntauudistuksen tavoitetilasta.

Maakuntauudistus kokoaa maaseutupalvelut yhteen

Olen itse saanut tehtäväkseni vetää maaseutupalvelut-valmisteluryhmää, jossa on 18 jäsentä (kuusi henkilöä Satakunnan ELY-keskuksen edustajia, neljä henkilöä maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueilta, kaksi lomituspalveluyksiköistä, yksi edustaja Satakuntaliitosta, kaksi seutukuntien edustajaa ja kolme henkilöstöjärjestöjen edustajaa). Ryhmän tehtäväkenttä on rajattu koskemaan Satakunnan ELY-keskuksen, Porin, Rauman, Huittisten ja Pohjois-Satakunnan maataloushallinnon yhteistoiminta-alueiden ja Honkajoen ja Vehmaan lomituspalveluyksiköiden toiminnan nykytilan selvittämistä. Työryhmä on pitänyt tiiviillä aikataululla kokouksia ja käynyt läpi organisaatio kerrallaan niiden nykyiset tehtävät ja resurssoinnin.

Työryhmä on ollut yhteydessä Satasoten valmistelussa mukana olevaan ympäristöterveydenhuollon työryhmään ja selvittänyt liittymäkohtia yhteisten asiakkaiden palveluissa tai muutenkin kartoittanut synergiaetuja ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvissa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tehtävien hoitamisessa (elintarviketurvallisuus ja elintarvikevalvonta, eläinlääkäripalvelut, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta, eläintautivalvonta, eläinsuojeluvalvonta, eläinten lääkitsemisen valvonta, eläinten rekisteröinti ja merkitseminen, eläinten ja eläinperäisten tuotteiden sisämarkkinakauppa ja vienti, sivutuotevalvonta ja maataloustukiin liittyvien täydentävien ehtojen valvonta).

Myös asiakkaiden ja sidosryhmien kuuleminen jo valmistelun varhaisessa vaiheessa koetaan tärkeäksi. Marraskuun lopussa pidetyssä sidosryhmien kuulemistilaisuudessa oli koolla noin viisikymmentä henkilöä kuulemassa selvitystyön etenemisestä ja keskustelemassa maaseutupalveluiden järjestämiseen liittyvistä näkemyksistä, odotuksista ja haasteista. Tilaisuudessa annetut palautteet huomioidaan valmistelun jatkotyössä, kun uuden maakunnan palveluiden organisointia ja sisältöä koskevia suunnitelmia laaditaan.

Johtoajatuksena uudistuksessa on tehdä palveluista ymmärrettäviä ja helposti saavutettavia sekä työn tekemisestä ja päätöksenteosta sujuvaa. Vanhojen organisaatiorakenteiden ylläpito ja entinen työnjako ei saa olla määräävänä tekijänä, kun uudistusta tehdään.

Maakuntauudistus mahdollistaa resurssien tehokkaan käytön

Satakuntaan on viime vuosina maksettu 80-90 milj. euroa vuodessa maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tukia, mm. viljelijätuet, maaseutuohjelman hanke- ja yritystuet sekä maatilainvestointien ja omistajanvaihdosten tuet. Satakunnasta on nyt mahdollisuus muodostaa aluekehittämistä asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja asiantuntevasti tekevä maakunta. Samalla pitää kuitenkin huomioida EU:n ja kansallisen lainsäädännön asettamat vaatimukset mm. viranomaispäätösten tekemiselle, tehtävien eriyttämiselle ja rahoitettujen tai tuettujen toimien valvonnalle. Vain näin toimien takaamme asiakaskunnallemme tuki- ja avustusmaksatusten sujumisen.

Lainsäädäntötyötä, esivalmistelua ja viestintää tähän historiallisen suureen muutokseen liittyen tehdään erittäin tiukalla aikataululla ja usko onnistumiseen elää voimakkaana.

Maakuntauudistuksen valmistelutyössä tarvitaan viranomaisten ohella monien eri tahojen panosta, jota kiitos hyvien kumppanien ja sujuvan, avoimen yhteistyökulttuurin on myös saatu. Jatketaan samalla parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen tähtäävällä tyylillä ja tehdään Satakunnasta entistä parempi.

Pekka Antila, maaseutuyksikön päällikkö
Satakunnan ELY-keskus