Toimintakulttuurin muutos

Uudenlaisen toimintakulttuurin omaksuminen kunnissa ja maakunnissa on olennainen osa lapsi- ja perhepalvelujen uudistusta. Tuleva maakunta on lapsiystävällinen, jossa lapsia kuullaan heitä koskevassa päätöksenteossa ja heille turvataan yhdenvertainen mahdollisuus osallistua.

Toimintakulttuuri uudistuu päätöksenteossa ja hallinnossa lapsen oikeuksiin ja tietoon perustuvaksi.

LAPE uudistaa palvelut.

Suunnitelma kansallisen ja maakunnallisen toimeenpanon tueksi lapsiystävällisen toimintakulttuurin kehittämiseksi (projektisuunnitelma).

Lapsivaikutusten arviointi (LAVA)

Lapsivaikutusten arviointi tarkoittaa prosessia lapsen edun selvittämiseksi päätöksenteon perustaksi. Lapsivaikutusten arviointia tehtäessä on aina ensisijaisesti harkittava arvioimalla, mitä vaikutuksia päätöksenteolla voi olla lapsiin, nuoriin tai heidän perheisiinsä (esim. koulujen lakkautukset, liikennejärjestelyt). Lisäksi on punnittava toimenpiteitä, miten haitallisia vaikutuksia voidaan ennaltaehkäistä.

Lapsivaikutusten arviointia tekemällä pyritään takaamaan kaikille lapsille ja lapsiryhmille yhdenvertainen mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa. Päätöksenteossa huomioidaan niin lapsen kuin aikuisen näkökulmat. Arvioinnin avulla pystytään parantamaan toiminnan vaikuttavuutta sekä lisäämään päätöksenteon avoimuutta ja moniarvoisuutta.

Toimintakulttuurin muutoksessa pilottikuntina eri osa-alueilla toimivat Pori, Rauma, Huittinen, Eurajoki, Karvia ja Säkylä.

Tavoitteet:

  • Pilottikunnat tekevät lapsivaikutusten arviointia päätöksenteon eri vaiheissa (esim. Huittinen pilotoinut lapsivaikutusten arviointia osana palveluverkkoselvitystä)
  • Pilottikuntien lapsivaikutusten arvioinneista kuvataan prosessit
  • Lapsivaikutusten arviointiin kehitetään satakuntalainen toimintamalli

Suunnitelma kansallisen ja maakunnallisen toimeenpanon tueksi lapsivaikutusten arvioinnin kehittämiseksi (projektisuunnitelma).

Tutustu myös MLL:n ohjeeseen lapsivaikutusten arvioinnista!

Lapsibudjetointi

Lapsibudjetointi on kunnan ja maakunnan talousarvion tarkastelemista lapsenoikeusnäkökulmasta.

Lapsibudjetointi ei tarkoita erillisen ”lasten talousarvion” tekemistä, vaan kyse on talousarvion lapsiin kohdistuvien määrärahojen tarkastelusta kokonaisuutena hallinto- ja toimialarajat ylittäen. Lapsibudjetointi on väline kustannusvaikuttavuuden seurantaan uudessa toimintaympäristössä.

Suunnitelma kansallisen ja maakunnallisen toimeenpanon tueksi lapsibudjetoinnin kehittämiseksi (projektisuunnitelma).

Perheystävällinen työpaikka

Perheystävällisten työpaikkojen kehittämistyön tavoitteena on kannustaa työpaikkoja huomioimaan työn ja muun elämän yhteensovittaminen paremmin. Työn ja muun elämän yhteensovittamisella on merkitystä henkilöstön hyvinvoinnille, motivaatiolle, tuottavuudelle ja tehokkuudelle. Työn ja muun elämän yhteensovittamista voidaan tukea esim. työajan joustoin, etätyömahdollisuuksin ja huomioimalla työntekijän ja työnantajan tarpeet.

Satakunnassa on koottu verkosto työpaikoista, jotka haluavat kehittää perheystävällisiä toimintamalleja ja käytäntöjä. Verkostoon osallistuu kuntatyönantajia, yrityksiä ja järjestöjä.  Lisäksi on kansallinen verkosto, johon maakunnasta osallistutaan.

Työpaikoilla on mahdollisuus hyödyntää Väestöliiton, Työterveyslaitoksen ja Kuntekon palveluita.

Tavoitteet:

  • Satakuntalainen verkosto kehittää ja saa vertaistukea työn ja muun elämän yhteensovittamisen käytäntöihin
  • Työpaikat kehittävät perheystävällisyyttä omista lähtökohdistaan ja tarpeitaan vastaaviksi
  • Henkilöstön työhyvinvoinnin, motivaation ja tuloksellisuuden parantaminen

Suunnitelma kansallisen ja maakunnallisen toimeenpanon tueksi liittyen perheystävällisten työpaikkojen toimintamallin kehittämiseen (projektisuunnitelma).

Osallisuus

Lasten ja nuorten osallisuus LAPE-muutosohjelmassa pohjautuu YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen, jossa oikeus ilmaista itseään ja olla osallinen itseä koskevassa päätöksenteossa on yksi kolmesta oikeuksien kokonaisuudesta (Lapsen oikeuksien yleissopimus 1989). LAPE-muutosohjelmassa lapsia ja nuoria kohdellaan tasa-arvoisina kunnan ja maakunnan asukkaina ja lapsuus ja nuoruus nähdään itseisarvoisen arvokkaina elämänvaiheina.

SATULA-hankkeessa luodaan toimivia rakenteita lasten ja nuorten osallistumiseen. Merkitystä on myös sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisten asenteilla ja kohtaamistaidoilla. Osallisuus palveluissa merkitsee kohdatuksi tulemista vuorovaikutuksessa aikuisen kanssa – sitä, että aikuiseen voi luottaa ja hänellä on aikaa kuunnella ja kohdata erilaiset lapset, nuoret ja perheet.


Neuvonantajavanhemmat facebook-ryhmä

Neuvonantajavanhemmat on facebookissa toimiva satakuntalaisista vanhemmista muodostettu ryhmä. Osallistujilla on mahdollisuus keskustella, kommentoida, ottaa kantaa ja vaikuttaa Satakunnan lapsi- ja perhepalveluihin.

Tutustu neuvonantajavanhempien esitteeseen!


Nuorten ääni- Satakunnassa

Viisi maakuntaa Etelä-Savo, Kainuu, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Satakunta ovat mukana kehittämässä nuorten äänen vahvistamista uudessa maakuntahallinnossa. Maakuntien liitot ovat sitoutuneet mukaan Nuorten Keski-Suomi ry:n koordinoimaan hankkeeseen, jossa haetaan välineitä nuorten monimuotoiseen vaikuttamiseen maakunnassa.

Osana hanketta luodaan maakunnalliset nuorisovaltuustot. Samalla etsitään yhdessä nuorten kanssa malleja siihen miten mahdollisimman monet ja myös erilaisista taustoista tulevat nuoret pääsevät osallistumaan. Projektia rahoittaa Opetus- ja kulttuuriministeriö.

Tavoitteet:

  • Nuoret ovat mukana asiantuntijaryhmän kanssa suunnittelemassa ja kehittämässä toimintaa
  • Hankkeella etsitään ratkaisuja ja toimintamalleja, miten nuoret ja nuorten mielipiteet ja ajatukset saadaan mukaan maakunnalliseen päätöksentekoon ja palveluiden kehittämiseen.
  • Mallit palvelevat sekä hallinnon että nuorten tarpeita ja tukevat paikallistason nuorten vaikuttamistoimintaa