Perhekeskustoimintamalli

Perhekeskustoimintamallilla tarkoitetaan lasten ja perheiden matalan kynnyksen lähipalveluiden verkostoa, jossa lapsiperheet saavat kokonaisvaltaista apua oikeaan aikaan. Tarvittava apu ja tuki tuodaan perheen arkiympäristöön ja pyritään välttämään asiakkaiden ohjaamista palvelusta toiseen.

Perhekeskustoimintamalliin kuuluu myös kaikille avoin kohtaamispaikka, jossa lapset, nuoret ja perheet voivat tavata toisiaan, osallistua vertaistoimintaan sekä halutessaan saada ohjausta ja tukea pulmatilanteisiinsa.

LAPE uudistaa palvelut.

Satakunnan perhekeskustoimintamallin kehittäminen

Satakunnassa perhekeskustoimintamallia kehitetään valtakunnallisten linjausten mukaisesti, yhteistyössä maakunnallisen perhekeskus kehittämisryhmän kanssa. Perhekeskustoimintamallin pilottikuntia Satakunnassa ovat: Rauma, Pori, Huittinen, Eura ja Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymä.

Satakuntalaisessa perhekeskusmallissa rakennetaan lapsi- ja perhelähtöinen, aiempaa monipuolisempi palvelukokonaisuus sovittamalla yhteen sosiaali-, terveys- ja sivistyspalvelut sekä järjestöjen, vapaaehtoistoimijoiden ja seurakuntien palvelut. Satakunnan mallissa ei ole tarkoitus rakentaa palveluiden ympärille seiniä, vaan luoda verkostomainen toimintamalli, jossa ammattilaiset kootaan asiakkaan tarpeiden ympärille. Satakuntalainen perhekeskus on lähipalveluiden kokonaisuus, joka sisältää lapsille, nuorille ja perheille suunnattuja hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistäviä varhaisen tuen ja hoidon palveluita.

Perhekeskuksen palveluita täydentävät digitaaliset palvelut, jotka mahdollistavat nykyistä paremmin asiakkaan omahoidon toteutumisen ja ohjaavat asiakkaan tarvittaessa oikean palvelun piiriin. Satakuntalaisen perhekeskusmallin keskeiset ideat ja periaatteet ovat yhteisiä, mutta kunnan erityispiirteet, tarpeet ja vahvuudet muovaavat mallista yksilöllisiä. Perhekeskustoimintamallin rakennetta ja malliin kuuluvia osakokonaisuuksia on kuvattu seuraavassa kuviossa.

Suunnitelma kansallisen ja maakunnallisen toimeenpanon tueksi perhekeskustoimintamallin kehittämiseksi (projektisuunnitelma).

Perhekeskuksen kohtaamispaikka Puuhavilla

Porin Puuvillassa sijaitsevan Porin pohjoisen alueen Sote-keskus Cottonin yhteydessä on alkanut perhekeskustoiminta. Keskeinen osa toimintaa on kohtaamispaikka.

Kohtaamispaikka on kaikille avoin tila, jossa lapset, nuoret ja vanhemmat voivat
tavata toisiaan ja saada varhaista tukea.

Sote-keskus Cottonin perhekeskuksen kohtaamispaikat sijaitsevat
Kauppakeskus Puuvillassa.

Lasten ja perheiden kohtaamispaikka sijaitsee Kauppakeskus Puuvillan Puuhavillassa. Avoinna joka päivä: ma-pe klo 10.00-20.00, la-su klo 10.00-18.00

Kohtaamispaikan tavoitteena on vahvistaa perheiden voimavaroja ja yhteisöllisyyttä sekä tarjota vertaistukea ja vähentää perheiden ja vanhempien yksinäisyyttä

Lisätietoa: Satakunnassa tulevaisuus lapsissa – SATULA –hanke,
projektisuunnittelija Mirja Isoviita, p. 044 701 6832,
projektisuunnittelija Heli Mäkelä p. 044 701 0061,
sähköpostit etunimi.sukunimi@pori.fi

Puuhavillan toimintakalenterin löydät Porin kaupungin sivuilta: https://www.pori.fi/Puuhavilla

Erotilanteen palveluiden kehittäminen

Lapsi tai nuori tarvitsee erotilanteessa paljon huomiota. Tärkeintä on, että lapsen yhteys kumpaankaan vanhempaan ei pääse katkeamaan. Vanhempien erotilanteessa lapsen kokemukseen ja erosta selviytymiseen vaikuttaa kaikkein merkittävimmin se, miten hyvin tai huonosti vanhemmat hoitavat eronsa. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus pysyviin ihmissuhteisiin ja lapsen vanhemmilla on ensisijainen ja yhteinen vastuu lapsen kasvatuksesta ja kehityksestä lapsen edun mukaisesti. Lapsella on myös oikeus ylläpitää henkilökohtaisia suhteita ja suoria yhteyksiä kumpaakin vanhempaansa säännöllisesti.

Suunnitelma kansallisen ja maakunnallisen toimeenpanon tueksi erotilanteiden palveluiden kehittämiseksi (projektisuunnitelma).

Satakunnan erotilanteen palveluiden kehittäminen

Satakunnassa eroperheiden tuen toimijat ja tuen muodot kartoitetaan ja kootaan erotilanteen eri vaiheiden palvelupoluksi. Erotilanteen palvelupolkua kootaan yhdessä Satakunnan eropalveluiden ammattilaisten kanssa ja sen kokoamisessa on keskeistä yhteistyö kuntien, seurakuntien ja alueen järjestöjen välillä. Eropalveluiden mallin läpileikkaavana ajatuksena on pyrkiä eron jälkeiseen yhteistyövanhemmuuteen, lapsen edun toteutuminen ja vanhempien ohjaaminen tätä ajatellen. Mallissa huomioidaan perheiden monimuotoisuus.

Tavoitteet:

  • Satakunnan tuen toimijoiden ja tuen muotojen kartoittaminen
  • Eropalveluiden kuvaukset
  • Tukimuotojen arviointi (LAPE:n neljän periaatteen toteutuminen)
  • Erotilanteen palvelupolku Satakunnassa
  • Pilotoidaan eropalveluiden malli

Mallia kehitetään osana perhekeskustoimintamallin rakentamista ja perhekeskus kehittämisryhmän tueksi on perustettu maakunnan eropalveluiden alatyöryhmä.

Eroperheiden palveluita kehitettäessä, tarkoituksena on ottaa Satakunnassa käyttöön myös STM:n laatima vanhemmuussuunnitelma, joka on tarkoitettu tueksi ja apuvälineeksi eron jälkeiseen vanhemmuuteen. Suunnitelma auttaa vanhempia keskustelemaan asiallisesti lasten arjen sujumisesta eron jälkeen. Suunnitelman avulla vanhemmat voivat sopia asioiden järjestämisestä ja keskinäisestä työnjaosta niin, että molemmat tietävät, mistä he ovat vastuussa ja mitä heiltä odotetaan. Suunnitelman avulla varmistetaan ettei yhteys kumpaankaan vanhempaan katkea ja se auttaa pitämään lapsen tarpeet ja tulevan hyvinvoinnin käytännön järjestelyjen keskiössä.

Lisätietoja STM:n verkkosivuilta.

Vanhemmuuden ja parisuhteen tuki

Vanhemmuuden ja parisuhteen toimivuus on keskeinen osa perheiden hyvinvointia. Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) -muutosohjelmassa vanhemmuuden ja parisuhteen tuen palvelut on nostettu keskeiseksi teemaksi ja kehittämisen kohteeksi.

Vanhempana jaksaminen on sidoksissa parisuhteen hyvinvointiin, jonka vuoksi on kiinnitettävä erityistä huomiota lapsiperheiden vanhempien parisuhdetaitojen tukemiseen. Parisuhteen laatu on oleellinen lapsen kehitykselle. Vanhempien parisuhde on lapselle keskeinen ihmissuhde ja vuorovaikutusmalli. Näin ehkäistään vanhempien mahdollisten ongelmien ylisukupolvista siirtymistä ja edistetään perheiden hyvinvointia.

Tavoitteena:

  • Näyttöön perustuvat, maakunnallisesti yhtenäiset ja helposti löydettävät vanhemmuuden ja parisuhteen tuen palvelut Satakunnassa.
  • Selvitetään ja kootaan vanhemmuuden ja parisuhteen tuen menetelmiä, palveluita ja toimijoita eri sektoreilta sekä hyviä käytäntöjä.
  • Tehdään hyviä käytäntöjä tunnetuksi ammattilaisille ja koota ne toimivaksi kokonaisuudeksi osana perhekeskustoimintamallia.
  • Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen palvelut tunnetaan niin lapsi- ja perhepalveluissa kuin aikuisten palveluissa työskentelevien ammattilaisten keskuudessa.

Suunnitelma kansallisen ja maakunnallisen toimeenpanon tueksi vanhemmuuden ja parisuhteen tuen kehittämiseksi (projektisuunnitelma).

Maakunnallisesti yhtenäisiä vanhemmuuden ja parisuhteen tuen menetelmiä Satakunnassa on Satakunnan sairaanhoitopiirin Lasten- ja naistentalon vauvamyönteisyysohjelma ja tämän rinnalla vauvaperheitä tukee heidän arjessaan myös Vanhemmat Vahvasti mukaan – hoitoideologia, joka edistää perhelähtöisiä toimintatapoja hoidossa. Keskeistä on yhteistyö sairaanhoitopiirin ja alueen neuvoloiden välillä.

Yhteistyössä Suomen Mielenterveysseuran Kasvun tuki -hankkeen kanssa Satakunnassa järjestetään Lapset puheeksi -kouluttajakoulutus sekä Ihmeelliset vuodet menetelmäkoulutusta. Keskeistä on saada menetelmät koko maakunnan käyttöön sekä varmistaa niiden suunnitelmallinen levittäminen ja pysyvien tukirakenteiden luominen.

Näiden näyttöön perustuvien menetelmien avulla satakuntalaiset perheet saavat tukea vanhemmuuteensa ennaltaehkäisevästi ja alusta asti.

Suunnitelma kansallisen ja maakunnallisen toimeenpanon tueksi liittyen näyttöön perustuvan varhaisen tuen, hoidon ja vanhemmuustaitojen kehittämiseksi (projektisuunnitelma).

Nuorten palvelut

Nuorten palvelut muodostavat oman kokonaisuutensa. SATULA-hankkeessa tavoitteena on luoda osaksi perhekeskusmallia ns. Nuorten talo, jonne matalan kynnyksen palvelut sisällytetään. Valtakunnallinen Ohjaamo-toiminta vaikuttaa nuorten palveluiden kokonaissuunnitteluun maakunnissa. Porissa Ohjaamo aukeaa helmikuussa 2018.

Ankkuri- toiminta
Ankkuri-malli perustuu moniviranomaisyhteistyöhön, jonka tavoitteena on puuttua varhain nuorten rikolliseen käyttäytymiseen jo ennen kuin rikoskierre ehtii muodostua. Ankkuri-mallin tavoitteena on myös puuttua nopeasti lähisuhde- ja perheväkivaltaan sekä ohjata väkivallan osapuolet tarkoituksenmukaisen avun piiriin. Moniammatillisella yhteistyöllä pyritään lisäämään sisäistä turvallisuutta. Ankkuri-tiimi muodostuu poliisin, sosiaalityöntekijän, psykiatrisen sairaanhoitajan ja nuorisotyöntekijän ryhmästä.

Tavoite:
Ankkuri- toiminnan kehittäminen maakunnalliseksi malliksi

Turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajaperheet

Turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajataustaisten sekä muiden monikulttuuristen lasten, nuorten ja perheiden palveluiden uudistamisen painopiste on kotoutumista tukevien matalan kynnyksen palvelujen ja toimintamallien kehittämisessä. Tämän mukaisesti palvelut pyritään integroimaan mahdollisimman pitkälti tavallisten peruspalvelujen yhteyteen. Samalla huomioidaan asiakaskunnan moninaisuus ja erityistarpeet ja koulutuksen avulla varmistetaan ammattilaisten valmiudet monikulttuuristen perheiden kohtaamiseen.

Hankkeessa tehdään yhteistyötä maahanmuuttajien info- ja neuvontapiste MAINE:n sekä eri paikkakunnilla toimivien maahanmuuttajatyötä tekevien tahojen kanssa. Tavoitteena on lisätä yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Suunnitelma kansallisen ja maakunnallisen toimeenpanon tueksi turvapaikanhakija- ja maahanmuuttajaperheiden asioiden kehittämiseksi (projektisuunnitelma).

Luo luottamusta - suojele lasta verkkokoulutus

Luo luottamusta – suojele lasta on terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tuottama verkkokoulutus, joka on tarkoitettu kaikille asiantuntijoille ja ammattilaisille, jotka kohtaavat työssään lapsia, nuoria ja perheitä. Esimiehet ovat keskeisessä roolissa verkkovalmennuksen tarkoituksenmukaisessa hyödyntämisessä. Verkkokoulu on avoin ja käyttäjille maksuton ja se valmentaa lapsen ja perheen kohtaamiseen, lapsen ja perheen tarpeista lähtevään työskentelyyn, toimijoiden väliseen sujuvaan ja kunnioittavaan yhteistyöhön ja tiedonvaihtoon sekä päätöksentekoon ja johtamiseen.

Toteutus koostuu oppaasta ja verkkokoulusta. Verkkokoulu sisältää videoita, käytännön esimerkkejä ja pohdintatehtäviä viidestä eri aihepiiristä, joiden tarkoitus on herättää työyhteisöissä yhteistä keskustelua ja pohdintaa asioista lapsen ja perheen näkökulmasta.

Opasta kannattaa lukea ajatuksella: ”Mitä tämä tarkoittaa minun työssäni ja tekemässämme yhteistyössä kumppaneidemme kanssa?” Oppaan ensimmäisessä osassa käsitellään lapsia ja perheitä koskevan yhteistyön periaatteita sekä monitoimijaista lapsen ja perheen tarpeesta lähtevää yhteistyötä, jossa ovat mukana lapsen ja perheen elämään liittyvät ammattilaiset ja läheisverkostot.

Oppaan toinen lakiosio on kohdennettu kaikille lastensuojeluilmoitusvelvollisille. Siihen on koottu lakeja ja muita säädöksiä, jotka ohjaavat tietojen keskinäistä luovuttamista ja yhteistyötä. Opas toimii hyvin myös hakuteoksena lasten ja lapsiperheiden palveluissa ja toiminnoissa työskenteleville.

Parhaiten verkkokoulutusta voi hyödyntää, kun siitä käsittelee osion kerrallaan yhdessä monialaisissa verkostoissa, työyhteisöissä, tiimeissä tai muissa ryhmissä. Aikaa on hyvä varata myös keskustelulle, pohdinnoille ja erilaisten näkökulmien esiin nostamiselle.

Linkki verkkokouluun ja oppaaseen: https://verkkokoulut.thl.fi/fi/web/suojele-lasta

Esimiehille on nyt tarjolla valmennusta verkkokoulun hyödyntämiseen ja käyttöönottoon 29.10.2018. Tilaisuuden järjestää Uudenmaan LAPE ja sitä voi seurata etänä omalta koneelta. Ilmoittautuminen tilaisuuteen (myös etäseurantaan) tästä linkistä:  https://link.webropolsurveys.com/S/0FD4FF10EC54852A

Lisätietoja: SATULA –hanke, Projektisuunnittelija Heli Mäkelä, p. 044 701 0061, heli.makela(at)pori.fi