Erityis- ja vaativimman tason palvelut

Erityis- ja vaativimman tason palvelut sovitetaan yhteen siten, että vaikeissa elämäntilanteissa elävät lapset ja nuoret saavat parhaan mahdollisen avun ja palvelut. Yksittäisen lapsen ja hänen perheensä kohdalla tämä voi tarkoittaa esimerkiksi erikoissairaanhoidon, lastensuojelun, lapsiperheille suunnattujen vammaispalveluiden sekä perhekeskuksen, varhaiskasvatuksen tai perusopetuksen tiivistä yhteistyötä.

Erityistason tarjoamat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toteutetaan mahdollisimman usein lähellä perheen peruspalveluja tai lapsen tai nuoren lähiyhteisöissä, kuten varhaiskasvatuksessa, koulussa ja oppilaitoksissa.

Suunnitelma kansallisen ja maakunnallisen toimeenpanon tueksi erityis- ja vaativimman tason palveluiden kehittämiseksi (projektisuunnitelma).

Monitoimijainen yhteistyö

Monitoimijainen arviointimalli

Monitoimijaisen arviointimallin kehittämisessä tavoitteena on, että lasten, nuorten ja perheiden tuen ja palveluiden tarve arvioidaan monitoimijaisena yhteistyönä, jossa osallisina ovat yhdessä tarvittavien ammattilaisten sekä lapsen tai nuoren ja hänen perheensä kanssa perheen tuekseen nimeämät henkilöt. Tavoitteena on yksi arviointi ja yksi yhteinen palvelusuunnitelma.


Monitoimijaisen arviointimallin kehittäminen Satakunnassa

Satakunnan monitoimijaisen arviointimallin kehittämistä on tehty yhteistyössä maakunnallisen erityis- ja vaativimman tason palveluiden asiantuntijaryhmän kanssa.

Materiaalia monitoimijaisen arviointimallin kehittämisestä.

Horisontaalisen ja vertikaalisen yhteistyön mallit

Yhteistyön mallien kehittämistyön tavoitteena on varmistaa, että perustasolla annettava tuki ja palvelut voidaan tarjota riittävän ja monipuolisen erityisosaamisen varassa. Lisäksi tavoitteena on, että lapset, nuoret ja perheet saavat tarvitsemansa tuen ja palvelut siten, että eri ammattiryhmien osaaminen sekä läheisverkoston ja eri palveluiden voimavarat kootaan yhteen vastaamaan tuen ja palveluiden tarpeeseen.

Lastensuojelun kehittäminen

LAPE-kärkihankkeessa lastensuojelua kehitetään enemmän asiakaslähtöiseksi toiminnaksi. Kokonaisvaltaisia palveluja pyritään kehittämään niin että ne ovat osana erityis- ja vaativan tason palveluita. Lastensuojelun työmuotoja kehitetään ja laatua vahvistetaan. Toiminta pyritään kehittämään enemmän moniammatillisen ja suhdeperustaisen sosiaalityön suuntaan.

Lue lisää lastensuojelun kehittämisestä!

Systeeminen lastensuojelu

Osana erityis- ja vaativimpien palveluiden kokonaisuutta puhutaan lastensuojelun kehittämisen yhteydessä sosiaalityön toimintamallista, joka hyödyntää systeemisyyttä pyrkiessään auttamaan perheitä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on tehnyt pitkään työtä asian valmistelun eteen ja valmistelusta on julkaistu raportteja. Suomessa mallin pilotointi aloitetaan kuluvan vuoden aikana lähes kaikissa maakunnissa osana LAPE-muutosohjelmaa. Suomessa noin 40 lastensuojelun tiimiä on lähdössä mukaan pilotointiin vuosien 2017-2018 aikana.

Lastensuojelun systeeminen malli Satakunnassa:
Lastensuojelun systeemistä mallia Satakunnassa pilotoivat Harjavalta, Nakkila, Pori ja Rauma. Systeemisen mallin pilottitiimien koulutukset ovat käynnistyneet loppuvuodesta 2017, varsinainen systeeminen työskentely on tarkoitus aloittaa kaikissa pilottitiimeissä viimeistään alkuvuonna 2018. Pilotoinnin jälkeen mallia on tavoitteena laajentaa koko Satakunnan alueelle.

Materiaalia systeemisestä lastensuojelusta:

  • Katarina Fagerström (2016) Ihmissuhteita rakentava ja ylläpitävä lastensuojelu. Hackneyn malli ja systeeminen käytäntö lastensuojelutyössä.
  • Pia Lahtinen, Leena Männistö ja Marketta Raivio (2017) Kohti suomalaista systeemistä lastensuojelun toimintamallia. Keskeisiä periaatteita ja reunaehtoja.
  • THL: Lastensuojelun systeeminen toimintamalli
Lastensuojelun perhetyö ja perhekuntoutus

Lastensuojelun perhetyön ja perhekuntoutuksen osa-alueessa vahvistetaan lastensuojelun perhetyötä ja perhekuntoutusta työmuotoina siten, että työskentelytavat vastaavat lasten ja perheiden tarpeisiin ja ovat vaikuttavia.

Tavoitteet:
Määritellä vaikuttavan ja tarpeisiin vastaavan lastensuojelun perhetyön ja perhekuntoutuksen keskeiset periaatteet, joiden varaan ko. palveluita voidaan rakentaa
Pilottikuntina Satakunnassa Kokemäki, Pori ja Rauma.

Materiaalia lastensuojelun perhetyön ja perhekuntoutuksen kehittämisestä:
Lapsikeskeinen suojelu ja perheen toimijuuden tukeminen lastensuojelun perhetyössä ja perhekuntoutuksessa – Kohti monitoimijaista, yhteistä perhetyötä

Lastensuojelun laitoshoito

Lastensuojelun laitoshoidon osiossa vahvistetaan työskentelyä laitosmuotoisessa sijaishuollossa siten, että työskentely vastaa asiakkaiden tarpeisiin ja on vaikuttavaa.

Tavoitteet:
Määritellään tutkimus- ja tietoperustan sekä asiakkaiden kokemusten perusteella vaikuttavan, laadukkaan ja asiakkaiden tarpeisiin vastaavan laitoshoidon keskeiset periaatteet, joiden varaan ko. palveluja voidaan rakentaa.

Pilottikuntina Satakunnassa Pori ja Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö.

Materiaalia lastensuojelun laitoshoidon kehittämisestä:

Lastensuojelun perhehoito

Lastensuojelun perhehoidossa pyritään vahvistamaan lastensuojelun sijaisperheissä ja ammatillisissa perhekodeissa toteutuvaa perhehoitoa. Varmistetaan, että sosiaalityön ja muiden toimijoiden tuki perhehoitoa tarjoaville tahoille sekä sijoitetuille lapsille on riittävää ja että tuki vastaa sijoitettujen lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin.

Pilottikuntina Satakunnassa Pori, Harjavalta, Nakkila, Kokemäki, Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö.

Materiaalia lastensuojelun perhehoidon kehittämisestä:

Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan kehittäminen

Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan mallissa vahvistetaan sijoitettujen lasten ja nuorten tarpeiden kuulluksi tulemista ja mahdollisuuksia vaikuttaa omiin kasvuyhteisöihinsä. Varmistetaan sijoitettujen lasten ja nuorten oikeusturvan toteutuminen sekä vahvistetaan heidän tietoisuuttaan omista oikeuksistaan. Mallinnetaan valtakunnallisesti yhdenmukainen ohjauksen ja valvonnan toimintatapa.

Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan kehittäminen Satakunnassa:
Muutosagentti Mirja Antila ja SATULA-hanke on ollut aktiivisesti mukana lastensuojelun sijaishuollon maakunnallisessa kilpailutuksessa. Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan kehittämistyötä jatketaan lastensuojelun kehittämisyksikön kanssa yhteistyössä. Satakunnassa järjestetään sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan yhteiskehittämispäivä 12.4.2018 yhteistyössä STM:n, THL:n ja Pikassoksen kanssa.

Materiaalia sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan kehittämisestä:
Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan malli: kohti lapsikeskeistä ja lapsenoikeusperustaista toimintatapaa.

Erityis- ja vaativimman tason palveluiden uudistaminen

Tavoitteena on uudistaa lasten, nuorten ja perheiden erityispalveluiden järjestämisen ja tuottamisen rakenteet sote- ja maakuntauudistus huomioiden varmistamaan palveluiden laatua ja yhdenvertaista saatavuutta sekä mahdollistamaan asiakaslähtöiset integroidut palvelut ja uudet toimintamallit maan eri alueilla. Tavoitteena on myös kehittää ja varmistaa monialainen arviointi ja apu niille lapsille, nuorille ja perheille, jotka tarvitsevat kaikkein vaativinta erityisosaamista ja erikoistumista edellyttäviä palveluita kokoamalla nämä palvelut viidelle yhteistyöalueelle perustettaviin osaamis- ja tukikeskuksiin (OT-keskukset).

Satakunnan kehittämistyö:
Satakunnan toimijat ovat olleet aktiivisesti mukana OT-keskuskehittämistyössä yhteistyöalueella, johon kuuluu Satakunnan lisäksi Varsinais-Suomi ja Pohjanmaa. Yhteistoiminta-alueen OT-johtoryhmään kuuluu varsinaisina jäseninä Satakunnasta Max Karukivi, Satshp, Marketta Raivio, Satakunnan lastensuojelun kehittämisyksikkö, Johanna Ylikoski, Rauma sekä Auli Laakso-Santavirta, Satshp.