Nykyisten ELY-keskusten ja TE-toimistojen toiminta uudistuu maakuntauudistuksen yhteydessä, kun yritys- ja työllisyyspalvelut yhdistetään palvelukokonaisuudeksi nimeltä kasvupalvelut. Jatkossa uudet maakunnat vastaavat kasvupalveluiden järjestämisestä.

Kasvupalvelu-uudistus kokoaa yhteen työnhakijoiden, työnantajien ja yritysten palvelut. Kasvupalvelulla edistetään uutta yritystoimintaa, yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä sekä vastataan työmarkkinoiden muutoksiin.

Nykyiset valtion aluehallinnon palvelut, eli TE-palvelut, ELY-keskusten yrityspalvelut, siirtyvät vuonna 2021 uusien maakuntien järjestämisvastuulle. Palvelut tuotetaan kilpailullisella tuotantomallilla. Uusi palvelurakenne ja asiakkaan valinnanvapaus parantavat palvelujen vaikuttavuutta, synnyttävät uusia palveluinnovaatioita ja vahvistavat kotimaista pavelumarkkinaa.

Satakunnan kasvupalvelu-uudistuksen valmistelutyön ytimessä ovat asiakkaat ja heidän tarpeensa. Valmistelumme lähtökohtana on alusta asti ollut tiivis yhteistyö ja yhdessä tekeminen: tulevaisuuden palveluita rakennetaan aktiivisessa yhteistyössä kuntien, yhteistyökumppaneiden, palvelutuottajien ja sidosryhmien, kuten palveluiden asiakkaiden ja henkilöstön, kanssa.

Syksyn 2018 aikana olemme kiertäneet Satakunnan kunnissa keskustelemassa uudistuksen toteuttamisesta. Kuntakierroksella olemme keskustelleet siitä, miten Satakunnan työllisyys- ja yrityspalveluita organisoidaan maakuntauudistuksen voimaantulon jälkeen.

Uudella maakunnalla on vastuu koordinoida ja sovittaa yhteen maakunnan ja kuntien järjestämisvastuulle kuuluvat työllisyys- ja yrityspalvelut alueellaan. Uudistuksen voimaantulon jälkeen kunnat voivat harkintansa mukaan tuottaa järjestämisvastuulleen kuuluvia työllisyys- ja yrityspalveluja itse tai ostaa palveluita kumppaneilta ja palvelutuottajilta. Palveluja voivat tuottaa myös yksityiset yritykset.

Olemme saaneet Satakunnan kuntien edustajilta ja päättäjiltä ison määrän näkemyksiä, toivomuksia ja tahdonilmauksia olla mukana rakentamassa yhteisiä maakunnallisia kasvupalveluita. Kuntakeskusteluissa yksi huomio on mm. se, että vaikka työvoiman kysyntä on korkealla ja kunnissa on haasteita osaavan työvoiman löytämiseksi yrityksiin, niin samanaikaisesti kunnilla on haasteita esimerkiksi työmarkkinatuen maksuosuuksien kanssa. Kierroksella on opittu, että kuntakoolla on suuri merkitys kuntien tapaan ja kykyyn järjestää työllisyys- ja yrityspalveluitaan. Kunnat näkevät elinvoimapalvelut tärkeinä panostuksen kohteina. Kierroksen yhteydessä kunnat korostivat yhteisten toimintamallien tärkeyttä ja maakunnallisten sekä kansallisten kasvupalvelujen selkeää palveluiden polutusta.

Kuntakierrosten keskustelut pohjautuvat kesällä 2018 tehtyyn kyselyyn, jossa kartoitettiin alustavasti kuntien näkemyksiä kunnan tuottamista yritys- ja työllisyyspalveluista.

• Kuntakierros 2018